perjantai 29. joulukuuta 2006

Kotona taas

...tai ollaanhan tässä jo oltu kohta 6 tuntia. Vielä olisi viihtynyt hyvin muutaman kuukauden, mutta on omassa kodissakin puolensa.

Vaan jatkukoon blogi ainakin vielä hetken aikaa. Pari taidekuvaa tähän väliin (näkymä meidän ikkunasta ja taiteellinen kynttilämme viimeisillään):





Ja miksei vielä pari hassua esinettä lisää Amstelkring Ons' Lieve Heer op Solder -museosta ("Our Lord in the Attic"):

torstai 28. joulukuuta 2006

Askartelumalli...


...jouluaskarteluja huomioiden - seuraavan vuoden trendinä on ensinnäkin pyöritellä pajupalloja ja sen lisäksi tehdä kuuset itse, mallin mukaan.

Enkelikuva


omistettu Danielle Steel-Äkkijyrkälle, Amstelkring museon salaisen kappelin alttarienkeli. :)

Amstelkring Museum


1700-luvun rakennuksessa sijaitsee salainen kappeli vintillä. Kappeli on ollut salainen koska 1700-luvulla katolilaisen messun pitäminen oli kiellettyä.

Americcalaiset rancaisevat lujasti


...myös lapsia huumeiden hallussapidosta. Kuva samaisesta museosta.

Museossa kasvatettiin ihan oikeaa tavaraa...


...ja siellä tuoksuikin siltä.

Marijuana- ja hamppumuseo


Kannabista kuvassa. Eli tänään käytiin museokierroksella opiskelemassa kannabiksen kasvatusta ja sen terveysvaikutuksia. : ) Heh.

Beginjhofin lasimaalauksia


Kappelista.

Päivän sää


Yhdeksän päivän sää: Puolisumuista, hieman koleaa, tihkusadetta, harmaata, päättömästi ajelevia pyöräilijöitä.

Amaryllikset auenneina


Joulukukat.

't Arendsnest



Eilen visiteeratussa 't Arendsnest -pubissa myydään vain hollantilaisia oluita, ja siellä maistoimmekin tähän asti parhaat tästä maasta (SNAB Czaar Peter ja Herengracht 90 Blond). Kuvassa onnellinen matkamies edessään Volendam Pijtje (hyvää sekin :).

keskiviikko 27. joulukuuta 2006

Willet-Holthuysen -museossa





Tänään käytiin mm. Willet-Holthuysen -museossa, mistä kuvat, HEMA -tavaratalossa ja 't Arendsnest -pubissa (ks. erillinen postaus).

Herra Äyräväinen miettii ankarasti...


...seuraavaa tilausta. Olisiko se olutta vai olutta? De Beiaardissa (Spui).

Aikuisille suunnattua piirrettyä katsomassa


erotiikkamuseossa.

Marilynkin esiintyi meille nakkena...


...seksimuseossa.

Lisää samaa komeaa terminaattorseksiä


Seksimuseosta.

Det här är nu Kyrpä


Eilen, ah eilen, käytiin seksimuseossa, erotiikkamuseossa, Indonesialaisessa syömässä ja Van Gogh -museossa. Nii, ja lounaaksi pizzalla. Ja tämä on parhaita ottamiani kuvia edellisistä. Van Gogh -museosta ei ole kuvia, pelkkiä ajatuksia, koska museossa ei tietenkään saanut kuvata. Erotiikka ja seksimuseosta ei oikeastaan opittu mitään muuta kuin että pornokuvia julkaistiin jo 1800 -luvun lopulla ja ajatukset/teot niissä ovat samansuuntaisia kuin tänäkin päivänä.

maanantai 25. joulukuuta 2006

Anne Frankin talo sisältä


Kuva kirjasta. Anne Frankin huone on oikeanpuoleisen talon kolmas kerros (pieniä postereita näkyy seinillä).

Anne Frankin talo ulkoapäin


Anne Frankin talossa käy vuosittain 900 000 ihmistä, mutta meille sattui sopiva aika, ei juuri turisteja. Talo on vaikuttava ja hienostuneen informatiivinen eleettömyydessään. Anne Frank perheineen piileskeli talossa 2 vuoden ajan. Anne aloitti päiväkirjansa vuonna 1942, 13 vuotiaana ja museossa on nähtävillä tuo ensimmäinen päiväkirja. Museossa ei ole enää jäljellä sen aikaisia huonekaluja tai muita elämisen merkkejä, vain Annen huoneessa ovat jäljellä alkuperäiset seinille liimatut filmitähtien kuvat. Silti tunnelmasta on saatu välitettyä hieno kuva. Museo saa hiljaiseksi, kuin kävelisi Anne Frankin mausoleumin läpi.

Asuntolaivoissa on joulutunnelmaa


Tämä kyllä on tulppaanimuseo jokilaivassa.

Kuvaaja itse joulupäivänä Begijnhofissa


Kamerakassi kainalossa. Ihan kiva päivä. :)

Beginjhofin joulurauhaa

Vanhin talo


Amsterdamin vanhin talo. Ainoita taloja, jonka julkisivu on puinen. Talo on suurinpiirtein vuodelta 1420.

Beginjhof


Hiljainen, rauhallinen paikka. Beginjhof on saanut alkunsa vuonna 1346 katolilaisena, naimattomien naisten yhteisönä, naisten jotka elivät kuin nunnat antamatta valaa. Yhteisön naiset kouluttivat köyhiä ja pitivät huolta sairaista. Amsterdamin vanhin talo sijaitsee Beginjhofissa. Yhä edelleen Beginjhofia asuttavat naimattomat naiset. Paikka oli todella hiljainen suvanto keskellä kaupunkia. Sinne pääsee sivukadulta joka on kartassa piirretty pelkäksi poluksi. Yksittäisissä ikkunoissa paloi kyttilöitä kirjapinojen ja uskonnollisten patsaiden vieressä.

Begijnhof ja Anne Frankshuis

Käytiin kulttuurikierroksella katsomassa Amsterdamin vanhimpia rakennuksia yksin asuvien naisten asuttamassa Begijnhofissa, sekä talossa, jossa Anne Frank piileskeli natseilta toisen maailmansodan aikana. Anne Frankshuis oli varsin mielenkiintoinen museo, ja kävijän kannalta hyvin suunniteltu. Päivi varmaan raportoi näistä lisää...

sunnuntai 24. joulukuuta 2006

Elämäni jännittävin jouluaatto

Joo. Kun ei päästy konserttiin, käveltiin kämpälle punaisten lyhtyjen alueen kautta - sinänsä ihan mielenkiintoinen paikka jouluyölle. Ja kotimatkalla poikettiin syyrialaisten ortodoksiseen joulumessuun, mikä tietysti oli myös ihan mielenkiintoista - oltiin suunnilleen ainoat valkoiset paikalla. Joulumusiikki oli tuttua, kieli hieman vierasta. Kohta käydään ehkä nukkumaan, kerran ollaan vielä hengissä. :D

Konsertti sivu suun

Eipä sitten mahduttu konserttiin :( Tiedettiin kyllä, että tuonne olisi saanut hakea lippuja etukäteen, ja että ilman sitä pääsy on epävarmaa. Oli tosiaan, kun kokonaista kolme ilman lippua jonottanutta otettiin sisään! Meitä oli yhteensä noin 20-30 jonottamassa, ja kaikki olisi kyllä hyvin voitu ottaa sisään vaikka sitten seisomaan. No, aina ei voi voittaa, ja huomenna ja ylihuomenna on vielä mahdollisuus 10:30 aamulla. Saa nähdä, jaksaako... nyt on jalat poikki, taitaa olla oluen paikka!

[Edit] Saatiin sitten se olut (De Prael Johnny), ja sekin taisi olla pilalla kun maistui pilaantuneelta omenamehulta. Taitaa olla nukkumaanmenon paikka! [/Edit]

Seppo

Lisää ruokaa ja juomaa...



Tässä vielä loput ruoat. Valitettavasti Westy 8 oli pilalla, ja maistui vetiseltä punaviinimarjamehulta :( Lieneeköhän suuri kysyntä ajanut panimon etsimään oikoteitä valmistusprosessissa, koska ei tuollaisia maanantaikappaleita ole aiemmin vastaan tullut. Vaikkei olut täällä maksanut "kuin" 8.95 eur/pullo, harmittaa kyllä jonkin verran... Ensimmäistä kertaa tuli kaadettua sitten Westyäkin viemäriin - mikään ei enää siis ole pyhää!

Mutta nyt lähdemme suunnistamaan kohti Sint Nicolaaskerkiä (2-3 kilometrin päässä), jos vaikka mahtuisimme klo 22 Suomen aikaa alkavaan gregoriaaniseen joulukonserttiin - saisi edes hieman kunnollista trappistitunnelmaa tähän iltaan :)

Seppo

Meidän joulukukkia


Ihan mielettömän hienoja ja isoja joulukimppuja ja kukkasipuleita on melkein joka kadun kulmassa myytävänä. Jouluhavut tuli tänä vuonna korvattua tällaisella kukkakimpulla, jossa ilahduttavin osa on tuoksuvat eukalyptyksen oksat. Erittäin hyvää joulua!

Poikkeavaa joulupäivällistä



Söimme tänään hieman poikkeavaa jouluruokaa... alkupaloina (kuvassa) erilaisia leikkeleitä ja paria pateeta, salamiin käärittyä vuohenjuustoa, savulohta, tomaattia, isoja katkarapuja ja roquefort-juustoa. Katkaravut ja savukala olivat muuten yllättävän suolattomia verrattuna Suomessa myytäviin. Pääruoka olikin sitten "eksoottinen": luomunakkeja (hyviä ja lihaisia tosin) ja herkkusieni-purjo-sipuli-tuorejuustomössöä. Jälkiruoaksi luomujoulukakkua (tämä oli varsin mautonta, toinen taas tosi hyvää), Ben&Jerry's banaani-suklaajäätelöä ja Fruits de Mer -suklaata.

Täällä ei kamalasti ole joulun tunnelmaa, paitsi joka puolelle ripustetuissa jouluvaloissa. Ilma on kostea ja lämpötila reilusti plussan puolella, ja ihmiset pörräävät kaupungilla melkein kuin normaalina lauantaina. Huomenna vasta jaellaan lahjoja täälläpäin. Mutta "kotona" on joulukukkia ja kynttilöitä pöydällä, ja jouluisia oluita on kaapissa riittämiin - joten tunnelma ei ole ongelma. Jälki-jälkiruoaksi otimme juuri jääkaapista lämpenemään yhden Westy Blonden (uudelleenarvioitavaksi, mutta kuitenkin) ja 8:n (Päiville, ihan vaan nautinnon vuoksi). Elämässä ei juuri tällä hetkellä ole valittamista... :)

Seppo (vaihteeksi)

lauantai 23. joulukuuta 2006

...Mutta niin ovat tavallisetkin ikkunat kauniita...


Eli tänään herättiin yhdeltätoista. Sitten pikapikaa Cracked Kettleen, ruokakauppaan (itseasiassa kahteen sellaiseen, koska seuraavat 2 päivää kaupat ovat kiinni), Albert Cuypsstraatille, yökuvaamaan kauniita yöikkunoita... yömessua, valaistuja katuja, pienten yritysten ikkunoita, siltoja. Ajatonta ja tunnelmallista. Ja Hannalle tiedoksi, että sää on KOLEAA (Hanna kysyi säästä sähköpostissa Sepolle). Näpit jäässä kameran kanssa joka mutkassa...Ja huomenna on jouluaatto!

Lasimaalaukset ovat komeita yöllä

Ihania lasisia pullukoita


Braggiotti Galleryn söpikset. Yökävelyllä vaativat päästä kuvatuiksi, kaikilla huumaava vartalo.

Arvotavaran hipelöintiä


Cracked Kettlessä.

Aviomiehen joulukalenteri kuvassa esiintyvän henkilön takana, avaamattomia luukkuja noin 300 kappaletta


Tämä kuva on omistettu Tompalle. Ihana valikoima!

Cracked Kettle


Erikoisoluiden, viinin ja viinojen kauppa Amsterdamin sydämessä. Cracked Kettlen tarkoituksena on tukea riippumattomia panijoita ja viinin tuottajia, sellaisia joilla edelleen on intohimoa tuottaa huomattavasti parempia tuotteida käyttäen luonnonmukaisia valmistusaineita. Suomeksi: Yksi Sepon lempiolutkaupoista. :)

perjantai 22. joulukuuta 2006

Jääkaapista


Okei, tämä kuva on sitten meidän jääkaapista. Otin sen, koska yksi päivän miellyttävimpiä turistikokemuksia oli ruokatavaroiden ostiskelu paikallisesta ruohonjuuresta. Kuvassa näkyy erittäin hyvää karhunvatukkajugurttia ja kanttarellejä. Sitten kun joskus kehtaan, kuvaan marketissa enkä meidän jääkaapin sisältöä...Paikallisessa ekokaupassa iski oikein ostiskeluvimma. Saatiin jopa ruotsalaisia säkerhets tändstickor, jotka on valmistettu Uddevallassa. Heh. Tosi ekoa. Joulutuikkuja ei kyllä vieläkään ole löytynyt...

Kirjakaupat


Rahaa pitäisi olla, ja PALJON ENEMMÄN ja rahtitilaa, että voisi ostaa mukaan kaikki haluamansa kirjat. Tämä kuva on americcalaisesta kirjacaupasta. Ah. Sen vieressä on Waterstones ja vähän kauempaa löytyy englantilainen kirjakauppa. Eli päivän ohjelma oli kävelyä noin 10 tuntia ja sitten sopiva määrä aikaa kirjakaupoissa. Noihin kirjakauppoihin voisi muuttaa asumaan.

Joulukkia 2


Perinteisiä joulukukkia, Annelle. Keppeihin tökityt käpykukat olivat äidille. :D

Jännittäviä joulukukkia


Keppeihin on tökitty käpyjä ja muita "joulukukkia". Ovelia.

Joulukukkia 1


Joulukukkia torilta.

Aamuaviomies


Seppo aamulla. Pertti Järvinen -jäätelöt nenässä.

Aamunäkymä meidän ikkunasta


Sininen hetki.

Rusinaleipä


Joo. Tämä kuva on oikeastaan äidille. Moi äiti! Tämä on vruchtenbroot, oikeasti siis hedelmäleipää kaiketi, mutta suomeksi rusinaleipää. Siis, ihan hiton hyvää. Pienenähän Mervin kanssa kaikista pullista nypittiin rusinat pois, kun ne oli niin "pahoja". Ja mummilta pyydettiin, että voisko se nyt kerrankin ostaa rusinatonta pullaa. Mutta tämä on ihan suoranainen markettien aarre. (Vatsa menee kyllä hieman sekaisin liiasta rusinoiden ja luumun palojen määrästä.) Ah. Jos muistan, tuon tätä sulle kun tulen kotiin.
Enivei. Kaikilla matkoilla allekirjoittaneelle on ihan suurta hupia ja suoranaista nautintoa mennä tavalliseen supermarkettiin. Marketeissa vain ei oikein kehtaa villiintyä ottamaan kuvia tavallisista tavarahyllyistä, joten kuvissa on nyt hieman puutetta. Kuitenkin... täällä on ihastuttava arkivalikoima. Tuoreita metsäsieniä, karpaloita, tuoreita hedelmä- ja marjamehuja, juustoja, tuntemattomia pesuaineita, Ben & Jerrys New York Super Fudge Chunk -jäätelöä (Seppo sanoo jäätelöä Pertti Järvinen -jäätelöksi, "Ostetaan nyt sitä Pertti Järvistä."), ihan ehdoton jäätelösuosikki pähkinöillä ja suklaalla.
Hyvää työpäivää! Lähden kuvaamaan kaupunkia ja turistimatkalle toiseen supermarkettiin. :)

Valkoisia jouluruusuja


En ole tietysti ikinä elämässäni tullut kämppääni niin, että viisitoista valkoista jouluruusua odottaa pöydällä. En ole mikäään ruusujen ystävä, mutta näissä oli tunnelmaa, joten niistä piti ottaa kuva. Muutenkin tämä koko huone on luovan köyhyyden kiva ilmentymä. Talon omistaa André Martens, joka on ilmeisesti itse sekä suunnitellut että rakentanut koko asunnon sisustuksen/kalustuksen vuonna 2005, Ikean avustuksella. Kaapit ovat siis tyylikkäitä ja kolisevat aivan helvetisti. Kun Seppo lasinsa huuhtelemisen jälkeen ravistaa siitä veden pois, koko lattia tärisee. Lattia on omituisen pehmeä, pähkinäpuuta jäljittelevä lautalattia, joka on ruuveilla kiinnitetty. Päävalaisin on kiinnitetty solmulla kattoon ja kaikki kaappien ovet ovat oikeasti liimapuu- tai lastulevyä, jotka ovat läpikuultavalla vahalla käsitelty. Huoneessa on myös aika kauniita keramiikka- ja lasiesineitä, joista osan täytyy olla Martensin itsensä käsialaa. Kaunista. Tosin tuikkukynttilät puuttuvat, joten niitä on jostain löydettävä tai muuten ei tule joulu ensiksikään.

Jouluvalokone lentokentältä


Lentokentällä oli muutamia tällaisia jouluvalolentokoneita, ei voinut vastustaa kuvaamista. Jouluvalot ovat täällä todellakin runsaassa, monipuolisessa, tuhlailevassa ja luovassa käytössä. Ja sama pätee polkupyörien vilkkuviin takavaloihin, pyöräilijät suunnilleen kiinnittävät ne takaraivoihinsa.

torstai 21. joulukuuta 2006

Illan viimeinen



No pitihän se Päivikin saada kuvaan, ja samalla toinen puoli asuntoa (kylppäri jää vielä seinän taakse)... Nyt täytynee lähteä yöpuulle, ja ihmettelemään minne kaikkialle sitä huomenna pitäisikään suunnata.

Ensimmäinen ilta lähenee loppuaan...



Hieman kaupungilla kierrelty, muutamia oluita maisteltu. Todettu paikalliset talot pahvista tehdyiksi (tuntuu että lattia lähtee alta, jos astuu liian kovaa, ja äänieristystä ei tunneta). Kuvassa Seppo "kämpillä" ennen oluenostoreissua. Taustalla Prinsengracht-kanaali.

Perillä Amsterdamissa

Täällä ollaan, hengissä, ja asunto ainakin näyttää hyvältä. Vaikka on pieni, niin löytyy jääkaapit, astianpesukoneet ja muut keittiötarvikkeet, sekä adsl-yhteys. Kohta lähdetään kipaisemaan Bierkoningista ehkä muutama olut... :) Tässä vaiheessa ei vaikuta yhtään hullummalta "kodinsiirrolta".